siipisoihtu

OtsikkoMinkki vähentää ulkosaariston kasvillisuuden monimuotoisuutta
(Väitös: MSc Karen Fey)
Julkaisuvapaa klo

Lauantaina 29. maaliskuuta 2008 kello 12 esitetään Turun yliopistossa päärakennuksen luentosalissa II (Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi MSc Karen Feyn väitöskirja "Detrimental effects of alien mink predation on small mammal populations and cascading effects on plants in the Baltic Sea archipelago". Virallisena vastaväittäjänä toimii prof. Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta ja kustoksena prof. Erkki Korpimäki.

MSc Karen Fey on syntynyt 1976 (Karl-Marax-Stadt, GDR) ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1995 (Johannes-Kepler-Gymnasium, Chemnitz, Germany). Hän on suorittanut Master of Science -tutkinnon 2001 Jenan yliopistossa Saksassa. Hän on jatko-opiskelijana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu ekologian alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: puhelinnumero yliopistolle (02) 333 5756, matkapuhelin 050 469 0603, s-posti karen.fey@utu.fi

Väittelijän kuva: http://www.utu.fi/vaittelijat/fey_karen.jpg
http://www.utu.fi/vaittelijat/fey_karen_2.jpg

Ann. Univ. Turkuensis AII 221
ISBN 978-951-29-3527-7 (print)
ISBN 978-951-29-3528-4 (pdf)

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston kirjakauppa, tykk@utu.fi, p. (02) 333 6666 tai
Turun yliopiston kirjasto http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/, julkmyynti@utu.fi, p. (02) 333 6170

Ohessa seloste väitösaiheesta.

_ _ _ _ _ _

Minkki vähentää ulkosaariston kasvillisuuden monimuotoisuutta

FM Karen Fey on väitöskirjassaan tutkinut tulokaspeto minkin vaikutusta Saaristomeren ulkosaariston pelto- ja metsämyyrien kantoihin. Tutkimuksissa todettiin minkin saalistuksen vähentävän myyrien tiheyksiä ja laidunnuspainetta, jolloin saarten kasviyhteisöjen lajirikkaus väheni.

Tulokaspeto minkki saaristossa

Minkki on alunperin tuotu Eurooppaan turkistarhausta varten, mutta viimeisten vuosikymmenien aikana villiintyneistä minkeistä on tullut suuri ympäristöongelma myös Suomessa. Tarhoista karanneet tai tahallisesti vapautetut minkit lisääntyvät luonnossa ja voivat olla hyvin haitallisia erilaisille saaliseläimille. Minkki saalistaa ravinnokseen niin kaloja, pikkunisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä kuin sammakkoeläimiäkin.

Tutkimusryhmän aiemmat tutkimukset Saaristomeren alueella ovat osoittaneet, että minkki on syypää sekä saaristolinnuston lajirunsauden vähenemiseen että ulkosaariston sammakkokantojen romahdukseen. Väitöskirjassaan MSc Karen Fey osoittaa nyt minkin haitallisuuden myös alueen myyräkannoille.

Saaristomeren ulkosaaristossa on ollut käynnissä laajamittainen minkkien poistoprojekti jo yli 15 vuoden ajan. Metsähallituksen riistanhoitajien jatkuvan minkinpyynnin ansiosta Utön ja Trunsön lähialueet on saatu tyhjiksi minkeistä, vaikka minkkiä muuten tavataan yleisesti koko saaristoalueella. Tämän suurisuuntaisen koejärjestelyn avulla on mahdollista tutkia minkkien läsnäolon ja minkkien poiston vaikutusta saariston eläimistöön ja kasvillisuuteen. Väitöskirjassaan Karen Fey tutki mitä vaikutuksia minkillä on saariston myyräpopulaatioihin.

Saariston myyräkannat ja minkin vaikutus

Ulkosaariston pienillä ja karuilla saarilla myyrät saattavat kärsiä ravintopulasta. Tarjoamalla myyrille lisäravintoa Karen Fey osoitti, että ravinto on myyräpopulaatioita rajoittava tekijä ainoastaan talvella, ja kesällä myyriin vaikuttaa enemmän minkin saalistus. Miksi minkki on sitten haitallinen myyrille? Laboratoriokokeet osoittivat, että myyrät tunnistavat kotoperäisen saalistajan, lumikon, vaaralliseksi helpommin kuin tulokaspeto minkin.

Ulkosaaristossa suoritetut myyräpyynnit sekä minkkivapailla että minkkien asuttamilla alueilla osoittivat, että luonnossa myyrät kyllä tunnistavat minkin pedoksi, mutta myyrät eivät osaa vaihtaa elinympäristöään tai vuorokausirytmiään välttääkseen minkin saalistuksen. Koska tulokaspedot saattavat saalistaa eri tavalla kuin alkuperäispedot, saaliseläimet eivät välttämättä osaa toimia oikealla tavalla tulokaspedon kohdatessaan.

Minkin saalistuksen vaikutusta tutkittiin myös siirtämällä myyriä saarilta toisille. Kun myyriä siirrettiin minkkien asuttamille saarille, myyrien elossasäilyvyys pieneni huomattavasti, sen sijaan minkkivapaille saarille siirretyt myyrät pärjäsivät hyvin. Normaalisti saariston myyrät liikkuvat saarelta toiselle muodostaen uusia paikalliskantoja, mutta minkin harjoittama saalistus voi estää levittäytymisen ja johtaa myyrien paikalliseen häviämiseen.

Miksi tutkia myyriä?

Luonnonsuojelun kannalta myyrät eivät ole kaikkein kiireellisintä huomioita vaativa eläinryhmä. Kuitenkin niiden merkitys pohjoisen ekosysteemeissä on tärkeä, sillä myyrät ovat paitsi tehokkaita kasvinsyöjiä myös tärkeää saalista monille pedoille. Saaristossa minkit pienentävät saalistuksellaan myyräkantoja. Tällöin kasvillisuuteen kohdistuva laidunnuspaine pienenee, mikä vähentää kasvien lajirunsautta. Myyräkantojen pieneneminen tai lopullinen katoaminen saarilta vaikuttaa myös muihin myyriä saalistaviin eläimiin, kuten kyihin ja petolintuihin, ja tällä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia koko saariston ekosysteemiin.

Mitä minkeille pitäisi tehdä?

Kaikkialle saaristoomme levinnyttä minkkiä on mahdotonta kokonaan hävittää, joten tulevaisuudessa riistanhoidon tulisi keskittyä estämään minkkien aiheuttamat lisävahingot. Eläinten karkaaminen turkistarhoilta pitäisi estää, ja mahdollisesti karanneet eläimet tulisi pyydystää mahdollisimman pian. Paikallista minkinpyyntiä pitäisi jatkaa, ja samalla pitäisi suosia minkkien vihollisia, kuten merikotkia, maakotkia ja huuhkajia.

YhteystiedotTurun yliopiston viestintä
sähköposti: <viestinta@utu.fi>
puhelin: (02) 333 5909, 333 5979, 333 6225
telefax: (02) 333 6310
<http://www.utu.fi/viestinta>