Otsikko	Opettajien ääni lukion muutoksissa ja tulevaisuuden visioissa (Väitös: FK Kirsti Häivälä)
Julkaisuvapaa	klo

Perjantaina 5. kesäkuuta 2009 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum-rakennus, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi filosofian kandidaatti Kirsti Hillevi Häivälän väitöskirja "Lukion opettajien ääni - Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista lukiossa". Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Arja Virta.

FK Kirsti Häivälä on syntynyt 1957 Isossakyrössä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1977 Vaasan Kirkkopuistikon lukiosta. Hän on valmistunut filosofian kandidaatiksi 1984 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: s-posti kirsti.haivala@dnainternet.net, kotipuhelin (02) 537 4327, matkapuhelin 040 705 1275.

Väittelijän kuva: http://www.utu.fi/vaittelijat/haivala_kirsti.jpg

Ann. Univ. Turkuensis C 283
ISBN 951-29-3931-2 (print)
ISBN 951-29-3932-9 (pdf)
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston kirjakauppa, tykk@utu.fi, p. (02) 333 6666 tai
Turun yliopiston kirjasto http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/, julkmyynti@utu.fi, p. (02) 333 6170

Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa https://oa.doria.fi/handle/10024/45075

Ohessa seloste väitösaiheesta.
__________

Opettajien ääni lukion muutoksissa ja tulevaisuuden visioissa

Tulevaisuusorientaatio on tullut entistä tärkeämmäksi myös koulumaailmassa johtuen yhteiskunnassa nopeasti eteen tulevista muutoksista. Ymmärrys ja tieto opettajan työstä nimenomaan opettajan omasta perspektiivistä tarkasteltuna mahdollistavat lähtökohdan ja edellytykset todelliselle koulun uudistamiselle. FK Kirsti Häivälän väitöstutkimuksessa etsittiin vastausta peruskysymykseen: Miten lukion aineenopettajat näkevät lukion muutosprosessit ja miten he visioivat oman lukionsa ja yleensä lukioiden tulevaisuutta?

Opettaja ja opiskelija muuttuvassa lukiossa

Muutokset ammattiroolissa korostavat Häivälän tutkimustulosten perusteella aineenopettajilta enenevässä määrin edellytettäviä muitakin kuin opetettavien aineiden hallintataitoja. Suoranaista ammattitaidon puutetta opettajat kokivat varsinkin ryhmänohjaustehtävien yhteydessä. Sama koskee osittain myös uusien oppimisympäristöjen vaatimia, esimerkiksi verkkopedagogisia taitoja. Opettajat kokivatkin ammatillisen lisäkoulutuksen yleensä tarpeellisena. Koulutusten sisällöt, järjestelyt ja ajankohdat sekä oman koulun sijais- ym. järjestelyt saivat kuitenkin paljon kritiikkiä osakseen.

Aineenopettajien yhteistyö yli oppiainerajojen ei aineistossa noussut merkittäväksi. Opettajien yhteistyön lisääntymisen edellytyksinä nähtiin lähinnä aika- ja palkkausresurssit sekä työyhteisön toimintakulttuurin muuttaminen yhteisöllisemmäksi ja demokraattisemmaksi.

Opettajien käsitykset lukio-opiskelijaan ja lukio-opintoihin kohdistuneista muutoksista heijastavat lisääntyvää huolta opiskelijoiden syrjäytymisriskistä. Opettajien käsitykset opiskelijoiden lisääntyneistä vapauksista ja valinnan mahdollisuuksista luokattomassa lukiossa olivat kaksijakoisia. Menestyvien opiskelijoiden katsottiin hyötyvän nykyisestä järjestelmästä, kun taas muiden opiskelijoiden osalta sen katsottiin vain lisäävän syrjäytymisriskiä.

Ylioppilastutkinto ei välttämättä tue pedagogisia uudistuksia

Huolimatta monista viime vuosien aikana tehdyistä muutoksista ylioppilastutkintoon opettajat pitivät sitä edelleen vanhanaikaisena ja esimerkiksi pedagogisessa mielessä kehityksen jarruna tai jopa esteenä. Opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöalueiden katsottiin ainakin osittain olevan ristiriitaisia ylioppilastutkinnossa edellytettävien tietotaitojen kanssa.

Kuitenkin vain harva tutkimukseen osallistuneista opettajista olisi valmis kokonaan poistamaan ylioppilastutkinnon. Sen sijaan ylioppilastutkinnon tietotaitovaatimusten tarkistamisen ohella opettajat haluaisivat parantaa tutkinnon statusta jatko-opintoihin pyrittäessä.

Johdon sanelemaksi koettu visio ei lisää tulevaisuusorientoitumista

Vaikka suurin osa tutkimuksessa mukana olleista opettajista piti yhteisiä visioita tärkeinä, silti niin vision sisältö kuin vision toteuttaminen ja toteutuminen käytännössä nostivat esiin paljon ristiriitaisia näkemyksiä ja epätietoisuutta samankin koulun opettajien keskuudessa.

Visiointiprosessissa osoittautui olevan keskeistä se, millainen käsitys opettajalla oli vision syntyhistoriasta. Työyhteisössä pessimistisimmiksi eli vähiten tulevaisuusorientoituneiksi osoittautuivat ne opettajat, jotka pitivät oman lukionsa visiota koulun johdon sanelemana. Auktoriteettikeskeiset visioijat esittivät muutenkin työyhteisöstään pessimistisempiä näkemyksiä kuin yhteisö- ja yksilökeskeiset visioijat.

Yhteystiedot

Turun yliopiston viestintä sähköposti: <viestinta@utu.fi> puhelin: (02) 333 5909, 333 5979, 333 6225 telefax: (02) 333 6310 <http://www.utu.fi/viestinta>