Otsikko	Nopean valmistumisen salaisuudet (Väitös: KM Satu Merenluoto)
Julkaisuvapaa	klo

Perjantaina 6. marraskuuta 2009 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Educarium-rakennus, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5) julkisesti tarkastettavaksi kasvatustieteiden maisteri Satu Marjatta Merenluodon väitöskirja "Menestyksekkäät yliopistopelin pelaajat? Tutkimus nopeasti ja nuorena valmistumisesta". Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Leena Koski Joensuun yliopistosta ja kustoksena professori Risto Rinne.

KM Satu Merenluoto on syntynyt 1979 Salossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1998 Kaarinan lukiosta. Hän on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi 2003 Turun yliopistosta.
Hän toimii tutkijakoulutettavana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: matkapuhelin 044 280 6463, s-posti samame[at]utu.fi

Väittelijän kuva: http://www.utu.fi/vaittelijat/merenluoto_satu.jpg

Ann. Univ. Turkuensis C 286
ISBN 978-951-29-4053-0 (PRINT)
ISBN 978-951-29-5054-7 (PDF)
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston kirjakauppa, tykk@utu.fi, p. (02) 333 6666 tai
Turun yliopiston kirjasto http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/, julkmyynti@utu.fi, p. (02) 333 6170

Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa https://oa.doria.fi/handle/10024/47614

Ohessa seloste väitösaiheesta.

_ _ _ _ _

Nopean valmistumisen salaisuudet

KM Satu Merenluodon väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten opiskelijat kokevat yliopiston, millaisilla resursseilla he pärjäävät opinnoissaan ja millaiset valinnat ja pelistrategiat ovat yhteydessä nopeasti ja nuorena valmistumiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyjen, haastattelujen ja tilastojen avulla yliopistopeliä ja niitä resursseja ja strategioita, joita opiskelijat tätä peliä pelatessaan käyttävät.

Merenluodon mukaan nopeasti valmistumiselle on keskeistä kyky opiskelun, yliopiston ja erilaisten opiskelustrategioiden toimivaan hahmottamiseen sekä opintojen suunnitteluun. Monista yliopiston tarjoamista vaihtoehdoista nopeasti valmistuneet kykenivät parhaiten - joko tarkoituksella tai tahattomasti - valitsemaan yhdistelmiä, jotka sopivat heille ja johtivat nopeasti valmistumiseen.

Nuoruuden pelissä puolestaan oikeanlaisella taustalla vaikuttaisi olevan keskeinen merkitys. Nuorimpina valmistuneiden vanhemmilla oli keskimääräistä korkeampi koulutustaso. He myös viettivät enemmän aikaa lastensa kanssa. Tämä mahdollisti nuorena valmistuneille paremman ymmärryksen koulumaailman toiminnasta ja luonnolliset taidot yliopistopelin pelaamiseen. Samasta kertoi myös hyvä aikaisempi koulumenestys.

Opinnoissa menestymiselle ei ole olemassa selvää määritelmää, vaikka muun muassa nopeutta ja nuoruutta onkin totuttu pitämään opintomenestyksen mittarina. Näistä kahdesta nopeus oli nuoruutta useammin puhtaasti etu. Nuorena valmistuneet saatettiin mieltää toisaalta hyvin motivoituneiksi ja toisaalta liian nuoriksi työhönsä. Keskeistä on kuitenkin se, että opiskelijoiden kannalta katsottuna opintomenestyksen mittarina toimi opiskelijan kyky muodostaa elämänsä ja opiskelunsa itselleen mielekkäällä tavalla ja siirtyä sujuvasti työelämään.

Opintojen tehostamisesta

Opiskeluajat ja valmistujien ikä on nähty tehokkuuden mittareina ja ne ovatkin olleet keskustelun aiheena jo 50 vuotta. Opintojen nopeuttamisen nähdään muun muassa kasvattavan työelämässä vietettyä aikaa ja näin mahdollistavan suomalaisen hyvinvointivaltion toiminnan jatkumisen väestön ikääntyessä. Tutkimuksessa nousi esiin useita keinoja edistää niin nopeutta kuin nuoruutta valmistumisessa. Osa näistä on ollut pitkään keskustelun aiheena, jotkin taas ovat tärkeitä lisäyksiä.

Jo tutuiksi tulleita aiheita ovat opintotuen pienuus ja ohjauksen ongelmat. Mikäli opintotuen määrä olisi suurempi, useat opiskelijat mieluusti keskittyisivät opintoihinsa eivätkä työskentelisi lukukausien aikana. Opettajien tai muiden opiskelijoiden entistä pitkäjaksoisempi ohjaus on tehokas tapa edistää opintoja.

Tutkimuksessa nousi esiin vertaistuen merkitys tehokkaana tapana siirtää tietoa opiskelijalta toiselle. Opintojen suunnittelussa auttaisi myös, mikäli tarjottavista kursseista ja niiden aikatauluista ilmoitettaisiin nykyistä pidemmällä aikavälillä.

Lisäksi Merenluodon tutkimus osoitti, että työ - sekä opintojen aikana että sen jälkeen - voi olla myös valmistumisen syy. Työntekoa opintojen aikana voidaan lähestyä kolmen eri lähtökohdan kautta. Ne ovat alumnitoiminta, opintojen suunnittelu ja työnantajien suhtautuminen. Yliopistojen tulisi, mikäli mahdollista, ottaa työnteko huomioon opintojen järjestämisessä ja suunnittelussa. Alumnitoiminta taas auttaa opiskelijaa hahmottamaan tulevaisuuden työllistymisen mahdollisuuksista. Myös työnantajan toive opintojen päättämisestä voi toimia kannusteena valmistumiselle.

Yhteystiedot

Turun yliopiston viestintä sähköposti: <viestinta@utu.fi> puhelin: (02) 333 5909, 333 5979, 333 6225 telefax: (02) 333 6310 <http://www.utu.fi/viestinta>