Otsikko	Kaksikielinen opetus tuottaa hyviä tuloksia Suomessa (Väitös: FL Petri Vuorinen)
Julkaisuvapaa	klo

Perjantaina 24. huhtikuuta 2009 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5) julkisesti tarkastettavaksi filosofian lisensiaatti Petri Vuorisen väitöskirja "Profiles of Second Language Learners in Bilingual Education: A Comparative Study of the Characteristics of Finnish and American Students" (Toisen kielen oppijan profiili kaksikielisessä opetuksessa: vertaileva tutkimus suomalaisten ja amerikkalaisten oppijoiden piirteistä). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori (emeritus) Sauli Takala Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Annikki Koskensalo.

FL Petri Vuorinen on syntynyt 1963 Ilmajoella ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1981 Vaasan Onkilahden lukiosta. Hän on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi 1987 ja filosofian lisensiaatiksi 1999 Turun yliopistosta. Hän toimii englannin kielen lehtorina Turun normaalikoulussa. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: s-posti petri.vuorinen@utu.fi, matkapuhelin 050 353 2208.

Väittelijän kuva: http://www.utu.fi/vaittelijat/vuorinen_petri.jpg

Ann. Univ. Turkuensis B 318
ISBN 978-951-29-3868-1 (PRINT)
ISBN 978-951-29-3869-8 (PDF)
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston kirjakauppa, tykk@utu.fi, p. (02) 333 6666 tai
Turun yliopiston kirjasto http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/, julkmyynti@utu.fi, p. (02) 333 6170

Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa https://oa.doria.fi/handle/10024/44611

Ohessa seloste väitösaiheesta.

_ _ _ _ _ _

Kaksikielinen opetus tuottaa hyviä tuloksia Suomessa

FL Petri Vuorisen väitöstutkimus osoittaa, että äidinkielen osaaminen ja sen kehityksen tukeminen kotona edesauttavat vieraan kielen oppimista. Kouluopetuksessa on tärkeä huolehtia äidinkielen ja vieraan kielen tasapainoisesta kehityksestä. Jos lisäksi ympäristön suhtautuminen on oppimista tukevaa ja opiskelija löytää luontevia tilaisuuksia kielen käyttämiseen, on hänellä hyvät mahdollisuudet saavuttaa erinomainen kielitaito.

Väitöstutkimuksessa seurattiin kaksikielisessä opetuksessa opiskelevien nuorten kielen oppimista ja siihen vaikuttavia tekijöitä näiden koko kouluajan, ala-asteelta lukioon. Tutkimus tehtiin suomalaisessa ja amerikkalaisessa koulussa, ja siinä verrattiin suomenkielisiä englannin opiskelijoita amerikkalaisiin englannin opiskelijoihin, joiden äidinkieli oli espanja.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset opiskelijat olivat lukion päättövaiheessa saavuttaneet erinomaisen englannin kielitaidon. Lisäksi suomalaisilla opiskelijoilla oli hyvä kielellinen itsetunto ja positiivinen asenne englannin kieltä ja kulttuuria kohtaan. Suomalaisten opiskelijoiden vieraan kielen oppimistuloksiin vaikutti äidinkielen osaaminen. Myös vanhempien lukeminen lapsilleen ja lasten omaehtoinen lukuharrastus vaikuttivat positiivisesti kielen oppimiseen.

Suomalaiset eivät arkaile käyttää vierasta kieltä

Amerikkalaisten kielitaitoa ja sen käyttöä leimasi lukion loppuvaiheessa epävarmuus. Amerikkalaisnuorten englannin kielen oppimiseen vaikuttivat osittain samat tekijät kuin suomalaisten, mutta lisäksi muun muassa englantia äidinkielenään puhuvien ihmisten asenne heitä kohtaan vaikutti kielen oppimiseen. Monet tutkimukseen osallistuneet amerikkalaisnuoret kokivat, että valtakulttuurin edustajat suhtautuivat heihin kielteisesti.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi amerikkalaisten nuorten eristäytyminen englanninkielisestä valtakulttuurista ja suoranainen pelko käyttää englantia kommunikoinnissa. Vaikka nuoret asuivat englanninkielisessä ympäristössä, monilla heistä ei kouluajan ulkopuolella ollut englanninkielisiä ystäviä tai sellaisia kytköksiä ympäristöön, joissa he olisivat käyttäneet englantia. Yllättävää oli, että suomalaisnuorilla ei esiintynyt arkuutta käyttää englannin kieltä; tässä suhteessa tutkimus romuttaa osaltaan myyttiä suomalaisten vaikenemisesta vieraalla kielellä.

Maahanmuuttajien kielitaito karttuu aidoissa kohtaamisissa

Vuorisen tutkimuksessa tarkasteltiin nimenomaan englannin kielen oppimista vieraana kielenä, mutta sen tuloksia voidaan soveltaa myös maahanmuuttajien kielen opetukseen ja oppimiseen yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvassa Suomessa.

Tutkimuksen amerikkalaisen kohderyhmän eristäytyminen valtakulttuurista ja varovainen suhtautuminen valtakielen käyttöön osoittaa, että Suomessa on kouluopetuksen lisäksi tärkeätä kohdistaa resursseja toimenpiteisiin, joilla maahanmuuttajat saavat positiivisia kontakteja suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin. Kielitaidon saavuttaminen vaatii hyvän opetuksen lisäksi riittävästi aitoja tilanteita, jossa kieltä voi käyttää luontevalla tavalla.

Kielitaitotavoitteiden merkitystä korostaa se, että Euroopan tasolla monikielisyys ja ainakin kahden vieraan kielen hyvä osaaminen sekä edellisiin liittyen viestintätaidot on nostettu yhdeksi tärkeimmistä koulutuksen tavoitteista.
Tutkimus oli pitkittäistutkimus, jonka aineisto kerättiin vuosina 1994 - 2004. Suomessa Turun normaalikoulun kaksikielisessä opetuksessa (suomi-englanti) ja Yhdysvalloissa kaksikielisessä opetuksessa (englanti-espanja) Milwaukeessa, Wisconsinin osavaltiossa.

Yhteystiedot

Turun yliopiston viestintä sähköposti: <viestinta@utu.fi> puhelin: (02) 333 5909, 333 5979, 333 6225 telefax: (02) 333 6310 <http://www.utu.fi/viestinta>