Otsikko	Ravinnon kova rasva alentaa veren rasvapitoisuuksia (Väitös: FM Saska Tuomasjukka)
Julkaisuvapaa	klo

Perjantaina 20. huhtikuuta 2007 kello 12 esitetään Turun yliopistossa Arcanumin luentosalissa 1 (Vatselankatu 2) julkisesti tarkastettavaksi fil. maist. Saska Sammeli Tuomasjukan väitöskirja "Strategies for reducing postprandial triacylglycerolemia" (Aterianjälkeisen lipemian alentaminen). Virallisena vastaväittäjänä toimii prof. Tom Sanders (Kings College London) ja kustoksena prof. Heikki Kallio.

FM Saska Tuomasjukka on syntynyt 1971 Sodankylässä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1990 Sodankylän lukiosta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi 1999 Turun yliopistosta. Hän toimii tutkijana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu elintarvikekemian alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: puhelinnumero työhön (02) 333 6843, matkapuhelin 045 636 0601, s-posti saska.tuomasjukka@utu.fi

Väittelijän kuva löytyy osoitteesta: http://www.utu.fi/vaittelijat/tuomasjukka_saska.jpg

Department of Biochemistry and Food Chemistry
ISBN 978-951-29-3229-0 (paper)
ISBN 978-951-29-3230-6 (pdf)

Ohessa seloste väitösaiheesta.

_ _ _ _ _

Ravinnon kova rasva alentaa veren rasvapitoisuuksia

Ravinnon sisältämä kova rasva voi vaikuttaa edullisesti joihinkin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. FM Saska Tuomasjukan väitöstutkimuksessa todettiin, että veren rasvapitoisuus aterian jälkeen on merkittävästi matalampi silloin, kun aterian rasva on tyydyttynyttä. Aterian jälkeen verestä mitattu runsas rasvapitoisuus on äskettäin todettu tärkeäksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijäksi. Kohonnut verenkierrossa oleva rasvan määrä todennäköisesti edistää sepelvaltimoiden ahtaumien syntyä. Hyvin pitkäketjuiset rasvahapot, joilla on korkea sulamispiste, alensivat plasman rasvapitoisuutta erityisen paljon.

Myös kolesteroli pysyy kurissa

Jo aiemmin on tiedetty, että kaikki kova rasva ei ole haitallista. Esimerkiksi suklaassa ja eläinrasvoissa runsaana esiintyvä tyydyttynyt steariinihappo itse asiassa laskee kolesterolipitoisuuksia. Tuomasjukan väitöskirjassa tehtiin ensimmäistä kertaa yhteenveto ravinnon erilaisten rasvojen vaikutuksista veren rasvapitoisuuksiin. Yli 50 eripituisen tutkimuksen yhteenveto osoitti, että pitoisuudet ovat ylimmillään tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävän aterian jälkeen. Hetkellisesti korkeimmat pitoisuudet syntyivät öljyhaposta, jota on runsaasti esimerkiksi oliiviöljyssä ja rypsissä. Nopeasti imeytyvä hiilihydraatti voi edelleen suurentaa huippuarvoja.

Tuloksia ei voi kuitenkaan tulkita siten, että tyydyttymätön rasva olisi epäterveellistä. Vaikutukset muihin riskitekijöihin on myös huomioitava. Steariinihapon kohdalla huolta aiheutti havainto sen taipumuksesta tuottaa verenkiertoon hyvin pieniä rasvahiukkasia, jotka saattavat edistää sydän- ja verisuonitauteja.

Steariinihappo imeytyy hyvin mutta hitaasti

Pitkäketjuisten tyydyttyneiden rasvahappojen edulliset vaikutukset on aiemmin selitetty niiden huonolla imeytymisellä. Tuomasjukan tutkimuksessa mitattiin tämän johdosta erään runsaasti steariinihappoa sisältävän synteettisen rasvan imeytyminen ja havaittiin, että steariinihappo imeytyi normaalisti. Kyseinen tuote on äskettäin hyväksytty EU:ssa vähäenergiseksi rasvakorvikkeeksi, yhtenä perusteena nimenomaan sen sisältämän steariinihapon heikko imeytyminen. Tutkijat esittävätkin tuotteen ravintoarvon uudelleen arviointia.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä elintarvikkeita tai ruokavalioita, jotka ehkäisevät sydän- ja verisuonitautien etenemistä. Veren rasvapitoisuus pysyy kurissa, kun ruokavalio sisältää kohtuullisesti rasvaa (35 - 40 prosenttia kaikesta energiasta), josta osa voi olla steariinihappoa, ja runsaasti hitaasti imeytyvää hiilihydraattia. Erityisesti riskiryhmät kuten lihavuudesta tai 2-tyypin diabeteksestä kärsivät henkilöt voisivat hyötyä tämän kaltaisesta ruokavaliosta.

Yhteystiedot

Turun yliopiston viestintä sähköposti: <viestinta@utu.fi> puhelin: (02) 333 5909, 333 5979, 333 6225 telefax: (02) 333 6310 <http://www.utu.fi/viestinta>